Esa Nurkka

Laskutusosuuskunnat ja ansioturva

  • STM:n mukaan "työ" jota ei tehdä yrittäjäasemassa eikä työ- tai virkasuhteessa, voi olla "omaa työtä".
    STM:n mukaan "työ" jota ei tehdä yrittäjäasemassa eikä työ- tai virkasuhteessa, voi olla "omaa työtä".

Laskutusosuuskuntien olemassaolo ja menestys kertovat, että Suomen työmarkkinoiden rattaat kaipaavat rasvaamista. Pinnan alla täytyy olla valtava kysyntä joustavalle pätkätyömarkkinalle, koska tuhannet (toisensa jo valmiiksi löytäneet) työnantajat ja työn tekijät suostuvat maksamaan palkasta ~5 % siivun välimiehenä toimivalle osuuskunnalle.

Vaikka eezyn, ukko.fi:n ja muiden laskutusosuuskuntien toiminta selkeästi parantaa työllisyyttä, Sosiaali- ja terveysministeriö tekee parhaansa jarruttaakseen niiden toimintaa. STM:n linjauksen mukaan laskutusosuuskunnan kautta laskutettavaa työtä ei lueta ”työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa tehdyksi työksi”, jolloin ”työssäoloehto” ei täyty. Suomeksi sanottuna laskutusosuuskunnan maksamat palkat eivät oikeuta ansioturvaan, vaan niistä perityillä työttömyysturvamaksuilla ja veroilla katetaan vain perinteisellä työsopimuksella työtä tekevien työttömyysturvaa.

Jos itsensä purskeisen pätkätyön epävarmuudelle altistava ihminen keräilee vuoden ajan leipänsä pienistä murusista pitkin maailmaa ja laskuttaa työnsä laskutusosuuskunnan kautta, hän jää töiden loppuessa tyhjän päälle. Toisin kuin perinteisellä työsopimuksella töitä tekevät, hänellä ei ole ansioturvaa. Asian tekee erityisen irvokkaaksi se, että osuuskuntien kautta laskutettava työ jäisi todennäköisesti kokonaan tekemättä, jos työn tekeminen edellyttäisi perinteistä työsopimusta.

 

"There is nothing so useless as doing efficiently that which should not be done at all." (Peter Drucker)

Maassamme tehdään kiinteällä kuukausipalkalla mittava määrä turhaa ja tarpeetonta työtä. Turhan työn tekijöiden ja teettäjien nimeämisen jätän muiden tehtäväksi, mutta väitän että laskutusosuuskuntien kautta laskutettava työ ei ole turhaa. Kukaan ei suostu maksamaan yhden päivän markkinahintaisesta (yli tai alle TESsin, päivän kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan) sovitusta työkeikasta, ellei sen tekemiselle olisi todellista tarvetta. Näin laskutusosuuskuntien toiminta tuo kolmikannan kangistamalle työmarkkinallemme kaivattua dynamiikkaa.

On muitakin syitä tukea laskutusosuuskuntien toimintaa. Tulevaisuuden työelämässä nopea toiminta ja erilaiset kokeilut ovat entistä tärkeämpiä. Joustavat pätkätyösopimukset mahdollistavat utopististenkin ideoiden testaamisen, sekä työn tekijälle että työnantajalle. Hyvässä tapauksessa tällaiset kokeilut voivat johtaa pidempään työsuhteeseen tai uuden yritystoiminnan käynnistymiseen.  Ukko.fi riemuitsee pyyteettömästi entisten asiakkaidensa siirtymisestä ”oikeiksi” yrittäjiksi” täällä.

Näin vaalien alla poliittisen kentän kaikilta laidoilta tulee ”tukea” yrittäjille. Itse itseänsä moneen suuntaan pätkätyöllistävän ihmisen toimintaa pitääkin tukea ja kannustaa, ja siksi heidän ansioturvastaan olisi syytä pitää vähintään yhtä hyvää huolta kuin vakituisessa työsuhteessa olevien.

Lopuksi muistutus Hakaniemen suuntaan, vanhaa sananlaskua mukaillen: Jos itsensätyöllistäminen tai kevytyrittäminen olisi herkkua, niin vakiduunarit tekisivät sen itse.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

ulf fallenius

Totuus on silti se että työntekijöitä tarvitaan aina vähemmän ja vähemmän ja suorastaan tyhmä yritys palkkaa työvoimaa.Alihankkijat konsultit vuokratyövoiman osuus kasvaa räjähdysmäisesti ja niistä pääsee eroon kuin sopimus loppuu tai tehtäviä laiminlyödään . Hyvät tekijät on aina töissä mutta omalla vastuulla kuin ovat yrittäjiä,10 vuoden sisällä niin sana työntekijä on harvinaisuus.

Käyttäjän esanurkka1 kuva
Esa Nurkka

Niinpä, Osuuspankin toiminta kertoo mihin suuntaan ollaan menossa. Voittoa syntyi viime vuonna melkein miljardi euroa, ja heti perään aloitettiin YT:t koska samat hommat saadaan jatkossa hoidettua vähemmällä porukalla. Julkisella puolella sama kehitys tapahtuu hitaammin.

En tiedä katoaako sana "työntekijä", mutta se on selvä ettei nykyisenkaltaista "vakiduunia" riitä tulevaisuudessa kaikille työikäisille. Hyvinvointiyhteiskunnan perusteita pitää miettiä uusiksi.

Risto Koukkula

Esa toi esiin oikeita huomioita.

Juhani Fredrikson

Kiitos, kun toit asian julkisuuteen. Iso osa meidän perheen leivästä tulee juuri tällaisen palkkiopalvelun kautta tekemästäni. Suututtaa ihan tolkuttomasti....

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Kiitos hyvin kirjoitetusta jutusta, joka tuo pinnalle hyvin vähän käsiteltyä asiaa.

Toimituksen poiminnat