Esa Nurkka

EVA: Tulevaisuuden tekijä vai menneisyyden näkijä?

  • EVA Analyysi No 42
    EVA Analyysi No 42
  • Työn kysyntä ja tarjonta Suomen työmarkkinalla
    Työn kysyntä ja tarjonta Suomen työmarkkinalla

EVA julkaisi viime viikolla ”Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa” -pamfletin. Analyysin ovat EVAlle kirjoittaneet tutkija Pekka Myrskylä sekä yliaktuaari Topias Pyykkönen Tilastokeskuksesta. Kirjoituksesta saa hyvän kuvan siitä, miltä maailma näyttää tilastotieteilijän Excel-taulukon läpi katsottuna.

Tulevaisuuden tekijät on saanut osakseen runsaasti huomiota, joka varsinkin sosiaalisen median puolella on painottunut maahanmuuton tarpeellisuuden ja tarpeettomuuden vatvomiseen. Osa kommenteista on ollut asiallisia, mutta mukaan mahtuu toki myös sellaisia möläytyksiä, joita innokkaammat maahanmuuton kannattajat voisivat pitää perusteena geneettisen ristipölytyksen lisäämiselle maassamme.

Raportin kirjoittajien akateemisen osaamisen taso on varmasti kiistaton, mutta haluan kuitenkin kyseenalaistaa raportissa esitetyt maahanmuuton lisäämisen välttämättömyyden perustelut. En ole vakuuttunut työn tarjonnan lisäämisen kiireellisyydestä, eikä vanhan maailman täystyöllisyyden tavoittelukaan tunnu tolkulliselta tavoitteelta.

Poimin kaksi mielestäni kyseenalaista sitaattia raportista, ja kirjoitin niiden perään pienen kommentin.

 

Kuinka työn tarjonta ja kysyntä vaikuttavat työllisyyteen?

”Kun työn tarjonta on suurta, yritykset kasvattavat toimintaansa ja uusia työpaikkoja syntyy nopeammin kuin vanhoja tuhoutuu. Vähänkään pidemmällä aikavälillä työn tarjonnan lisäys johtaa vääjäämättä myös työn kysynnän kasvuun.” [lähde: Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa, EVA 2015, sivu 4]

Talousteorian mukaan kysyntä ja tarjonta määrittävät hyödykkeen hinnan, ja sitä kautta tuotannon määrän markkinoilla. Kysynnän lisäys nostaa hintaa ja synnyttää lisää tarjontaa, ja vastaavasti tarjonnan lisäys painaa hintaa ja synnyttää uutta kysyntää.

Suomen työmarkkinalla työn tarjonnan määrän vaihtelun vaikutuksia on vaikea huomata. Tulevaisuuden tekijät -raportin taulukosta 1 näemme, että aikavälillä 1987–2013 työvoiman tarjonta on lisääntynyt Suomessa 180 000:lla, ja uusien työpaikkojen lisäys samaan aikaan on ollut vain 2 000 työpaikkaa. Lieneekö 27 vuoden aikaväli liian lyhyt vai onko tarjonnan lisäys volyymiltaan liian vähäinen, kun ”työn kysynnän vääjäämätön kasvu” antaa odottaa itseään??

Oikeasti kyse on tietenkin siitä, että Suomen työmarkkina ei ole aito markkina. Kysynnän ja tarjonnan mekanismi on kahlehdittu toimintakyvyttömäksi. Työllistämisen ja työn vastaanottamisen tiellä on esteitä, eikä työn tarjonnan radikaali kasvu ole johtanut juuri muuhun kuin vakiduunissa olevien palkankorotusvaatimusten maltillistumiseen.

Jos työn tarjonnan lisäämisellä haluttaisiin ensisijaisesti laskea palkkatasoa, voisi EVA lausua tämän tavoitteen ääneen. Samalla voitaisiin miettiä, että jos työn tarjonnan seurauksena syntyvien uusien työpaikkojen palkkataso halutaan matalammalle tasolle, onko mahdollista pitää vakiduunissa olevien palkat ”maltillisten korotusten” putkessa vuodesta toiseen.

Työllisyyden paranemisen tiellä on myös muita esteitä. Eräs työllistämisen riskeihin tympääntynyt pienyrittäjä listaa huolenaiheitaan City-lehdessä julkaistussa Näistä syistä en palkkaa enää ketään -artikkelissa.

 

Onko täystyöllisyyden tavoittelu realistista tai edes järkevää?

Jos haluamme, että meillä jatkossa on työikäistä väestöä saman verran kuin tällä hetkellä, olisi muuttovoiton miltei kaksinkertaistuttava.” [lähde: Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa, EVA 2015, sivu 4]

Miksi haluaisimme, että meillä olisi jatkossa työikäistä väestöä juuri saman verran kuin tällä hetkellä? Vielä 10 vuotta sitten meitä peloteltiin työvoimapulalla, jonka piti olla suurten ikäluokkien eläköitymisen vääjäämätön seuraus.

Työvoimapulan uhka väistyi työpaikkojen katoamisen myötä, mutta tätä ilmiötä ei selitä ohimenevä taantuma vaan teknologian kehittyminen. Robotiikan edistysaskeleet ovat mullistaneet globaalin teollisuustuotannon täydellisesti. Asiakaspalvelua digitalisoidaan jatkuvasti, ja inhimillistä työpanosta tarvitaan vuosi vuodelta vähemmän. Tekoäly ottaa hoitaakseen entistä suuremman osan kvantitatiivisen aineiston jalostamista sisältävästä tietotyöstä (pay attention, kaikki 950 Tilastokeskuksen työntekijää!), ja ajan mittaan myös kvalitatiivisten asioiden käsittelystä entistä suurempi osa kääntyy biteiksi.

Me kehitämme teknologiaa, koska ihminen haluaa luonnostaan selvitä vähemmällä työnteolla. Niinpä esi-isämme keksivät kivikirveen, pyörän, höyrykoneen ja auton. Nyt meneillään oleva digitalisoitumiseen pohjautuva teollisuusvallankumous on radikaalimpi ja nopeampi kuin aikaisemmat edistysaskeleet. Kohta voit googlettaa itsesi lentoasemalle.

Edistyksen ansiosta voisimme selvitä vähemmällä työnteolla, mutta pidämme itsemme touhukkaina kehittämällä uusia työntekoon liittyviä ongelmia. Työssäkäyvät kärsivät työuupumuksesta samaan aikaan kun sadat tuhannet suomalaiset lähettelevät turhautuneina hakemuksia avoimena oleviin työpaikkohin. Tulevaisuuskaan ei näytä valoisalta: Huomisen tekemättömille (tai olemattomille) töille ei varmaankaan löydy sopivaa määrää tekijöitä (tai tekemättä jättäjiä).

Näitä itse kehittämiämme ongelmia ei ratkaista vanhoilla konsteilla, yhteisymmärrystä kolmikantaisissa työryhmissä hakien. Nyt on aika tehdä rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

ulf fallenius

Täysityöllisyys olisi melkein mahdollista mutta vaati markkinaehtoisen työvoiman joka hoitaa itse eläkkeensä ja sivukulunsa.

Käyttäjän esanurkka1 kuva
Esa Nurkka

"Työvoima joka hoitaa itse eläkkeensä ja sivukulunsa"?

Tällä reseptillä saataisiin varmasti verot alas, mutta luulen että ensin kannattaisi kokeilla hiukan kevyempää lääkitystä Suomen työmarkkinan korjaamiseen!

Pekka Heliste

Tanskassa on näin, mutta ei se kuluja alenna.Tanskan veroaste on korkeampi siitä huolimatta.

Ja verokiilakin on samaa luokkaa kun Suomessa

ulf fallenius

Kevyempi ei toimi tässä katastrofi tilanteessa on vasta alussa ja se on se Suomen ongelma kuin kuvitellaan olevamme Teflonista tehty ja kaikki ongelmat menee meistä ohi.Ongelmat alkaa taloudessa olla Suomen kohdalta melkein Eu maiden pahimmat niin pienet säädöt työmarkkinoilla ja taloudessa eivät auta yhtään mitään.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Suomi tarvitsee tuplasti maahanmuuttajia........, sillä edellytyksellä, että me tosiaan haluamme päämisnisterinkin ehdottaman halpatyöyhteiskunnan, jossa kantasuomalaisten on kilpailtava ota tai jätä-työsopimuksista mamujen kanssa palkkatasolla 3 euroa tunti. Tätä Evakin hakee. Jos tuon hyväksyy tavoiteyhteiskunnaksi, niin oikeassahan he sitten ovat.

Esa Niemi

Hyvä kirjoitus ja EVA:n raportin tärkein funktio lienee tulevan hallituksen pyrkimyksen työvoiman tarveharkinnan lakkauttamisen tukeminen ja Sipilä nojaa mm. tähän EVA:n raporttiin. Juhana Vartiasen kampanjaa tuetaan varsin kritiikittömästi kun se ei kestä tarkastelua.

EVA:n raportti kuten kaikki muut järjestäen pieleen menneet työvoimapulaennusteet eivät ota vahingossakaan huomioon automatisoinnin lisääntymistä. SOK:n Inexin varastomiehetkin korvataan varastoroboteilla, mutta EVA haluaa kuitenkin näiden työttömäksi jäävien varastomiesten lisäksi lisää varastomiehien paikkaajia.

Olemme osa reilun 500 miljoonan ihmisen työmarkkina-aluetta ja saamme maahanmuuttajia sitä mukaa kun Suomen kilpailukyky loisi työpaikkoja. Työpaikkojen pitäisi olla lisäksi taloudellisesti kannattavia eikä palkkoja dumppaavia, osa-aikaisia tai nollasopimustyöpaikkoja.

Vuodesta 1950 lähtien Suomen väkiluku on noussut n. 1,5 miljoonalla. EVA:n logiikan mukaan tämä väkisin lisää työpaikkoja. Ennen Juhana Vartiaisen kampanjaa EVA oli rehellisempi näkemyksissään ja 1,5 miljoonan ihmisen lisääminen näkyi julkisen sektorin nelinkertaistumisena kun yksityisellä sektorilla on tänä päivänä vähemmän työntekijöitä kuin vuonna 1950.

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2013/09/Hyvin...

Sivu 7.

1,5 miljoonan ihmisen lisääminen ei lisännyt työpaikkoja kuin julkisella sektorilla, joka on OECD:n, IMF:n ja kaikkien varoitusten mukaan ylipöhöttynyt.

OECD:n viime vuoden raportissa ei suositella maahanmuuttoa, vaan entistenkin maahanmuuttajien työllistämistä.

http://www.oecd.org/eco/surveys/Overview_Finland_2...

Käyttäjän esanurkka1 kuva
Esa Nurkka

"Olemme osa reilun 500 miljoonan ihmisen työmarkkina-aluetta ja saamme maahanmuuttajia sitä mukaa kun Suomen kilpailukyky loisi työpaikkoja."

Tässä osut asian ytimeen. EU:n tavoitteenahan on nimenomaan helpottaa ihmisten ja tuotteiden/palvelusten liikkumista rajojen yli.

Ehkä tässä Vartiaisen, EVAn ja muiden tahojen maahanmuuttointoilussa on taustalla myös hyvää tarkoittavaa "kriisitietoisuuden lietsontaa". Kun eivät uskalla sanoa suoraan että palkkoja ei pitäisi nostaa vaan laskea, niin sama viesti yritetään saada perille pelottelemalla maahanmuutolla.

Pekka Heliste

Palkkojen laskeminen pienentää bkt eli köyhdyttää Suomea.Ja kun köyhdymme, emme voi kuluttaa mikä vähentää työpaikkoja edelleen ja on taas leikattava palkkoja

Käyttäjän esanurkka1 kuva
Esa Nurkka Vastaus kommenttiin #8

Palkkojen pieni nostaminen tai laskeminen vaikuttaa paljansaajien kulutusvoimaan jonkin verran, ja tämä tietysti heijastuu myös BKT:n kehitykseen. Mutta jos palkkatason laskeminen mahdollistaisi vaikkapa 100 000 työttömän työllistämisen, niin sillä olisi massivisia seurannaisvaikutuksia. Työttömille maksettavat ansiosidonnaiset korvaukset säästyisivät samalla kun työssä käyvät ex-työttömät kasvattaisivat BKT:tä työpanoksellaan ja maksaisivat palkastaan veroa. Lisäksi ex-työttömät pistäisivät talouteen vauhtia käyttämällä rahojaan suruttomammin kuin ennen, työttömäthän käyttävät rahojaan hyvin säästeliäästi.

Tämä on tietysti turhaa spekulointia ja haihattelua, koska palkat eivät Suomessa lähtökohtaisesti jousta alas päin. Tarvittaisiin siis muita lääkkeitä.

ulf fallenius

Markkinahinta palkoille ainut tie voivat jopa määrätyillä aloilla nousta pikemmin kuin laskea.Kysynnän ja tarjonnan laki on se oikea ja terve tie.

Anna-Leena Nieminen

Mutta tätä tervettä tietä eivät sosialistit anna kenenkään kulkea vaan pakottavat kaikki kulkemaan tuhon tietä.

Käyttäjän esanurkka1 kuva
Esa Nurkka

"Markkinahinta palkoille..."

Tämä ei oikein kuullosta kolmikantaisen Suomen jutulta, mutta eiköhän kehitys tähän suuntaan vie. Laskutusosuuskuntien menestys on yksi osoitus markkinahintasisen työn kiinnostavuudesta. Eezyllä ja ukko.fi:llä taitaa molemmilla olla yli 10 000 käyttäjää, joiden mielestä on järkevää maksaa ~5 % palkasta komissiona osuuskunnalle joka hoitaa laskutus- ja palkanmaksubyrokratian. Tai yhtä hyvin voidaan ajatella että laskun maksaja eli työllistäjä suostuu maksamaan ALVillisella laskulla osuuskunnalle sellaisen summan, joka kattaa työntekijälle maksettavan palkan lisäksi palkan sivukulut ja osuuskunnan perimän komission.

Näin toimii markkinatalous. Minun ymmärrykseni mukaan jokainen laskutusosuuskunnan kautta laskutettu keikka on sovittu tasan käypään markkinahintaan, ja se on harvinaista herkkua Suomen työmarkkinalla.

ulf fallenius

Valitettavasti tämä Suomen juttu on tippunut kelkasta kuin lumiukko. Haasteet globaalisilla markkinoilla on pienellä maalla moninkertaiset muihin nähden jo ihan sijainnin takia ja monessa maassa on siirretty valtavasti vastuuta sivukuluista työntekijöille jopa pohjoismaisessa Tanskassa.Mitä nopeammin me reagoimme niin mitä paremmin me pärjäämme ja ollaan hyvien maitten kehityksestä vaan 10 vuotta jäljessä ja se on syy että emme sopeudu nykyiseen markkinatilanteesseen.

Toimituksen poiminnat